Minäkuva -

Minä katson sinuun

rakkautta anovin silmin

sinun katseesi palaa minuun

polttavalla pilkalla

Väität muuta, mutta huomaan,

ettei välimme ole välittömät

suorat mutkistuvat, oikeastaan vääristyvät

enkä minä enää tiedä, missä kohtaa heijastusten välimaastoa

minä muutun sinuksi

Ja vaikka sinä armoton pilkkaat

ja pilkkaat,

minä katson.

Totuudessa pysyäkseni minä katson,

koska palaavasti haluan nähdä

sen huolettoman pikkusiskon, joka lapsenkehostani katsoi.

Ja minä kysyn ja kysyn: kuka sinä olet ja kuka minä ja onko tämä

heijastus

tosi

vai uni

Etkä sinä vastaa.

Mutta kun tulee se päivä, että muistan

kuvani, ei se ole sama enää

ja silti minussa kaikki

nämä vuodet

joita en kerran muistanut.